Mitä on hyötyliikunta ja miten sitä voi lisätä?

Vaikka hyötyliikunta-termi onkin monelle tuttu, mieleen voi juolahtaa kysymys siitä, mikä on hyötyliikunta tarkalleen ottaen. Hyötyliikunnalla tarkoitetaan kaikenlaista aktiivista tekemistä, joka tarjoaa liikunnan ohella tekijälleen myös muuta hyötyä. Hyötyliikunnasta käytetään usein myös nimitystä arkiliikunta, ja näillä kahdella termillä onkin pääasiallisesti sama tarkoitus – hyötyä arjen askareista saatavasta liikunnasta. Hyötyliikunta kuitenkin poikkeaa hyvää kuntoa tavoittelevasta tai säilyttämään pyrkivästä kuntoliikunnasta sekä myönteisiä terveysvaikutuksia antavia fyysisiä  aktiviteetteja sisältävästä terveysliikunnasta.

Hyötyliikunnan merkitys on entistä tarkeämpi, sillä yleisesti ottaen vuosien saatossa liikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti ja sen tilalle on tullut istumista ja muuta passiivisuutta tietokoneiden ja älylaitteiden käytön lisäännyttyä. Liikkumattomuus on huomattava terveysriski, ja liikkumista on helpointa lisätä arkeen hyötyliikunnalla, joka koostuu pienistä mutta tärkeistä osa-alueista. Kun kyseessä on hyötyliikunta, esimerkkejä sen eri muodoista ovat esimerkiksi monenlaiset kotiaskareet, puutarhanhoito, koiran ulkoiluttaminen, kaupassa käynti sekä marjastus, sienestys ja kalastus.

Edellä lueteltujen esimerkkien lisäksi hyötyliikuntaa saa sisällytettyä arkeen kätevästi valitsemalla portaat hissin sijasta, taittamalla työmatkat auton sijaan kävellen tai polkupyörällä. Jos esimerkiksi kävelet tai pyöräilet vartin ajan suuntaansa vievän työmatkan reipasta tahtia, saavutat vuoden aikana saman energiankulutuksen, mihin pääsisit juoksemalla 15 maratonia vuodessa. Mikäli suosit työmatkoilla bussia, voit puolestaan jäädä pois kyydistä yhtä pysäkkiä aikaisemmin ja vastaavasti työpäivän jälkeen kävellä työpaikaltasi hieman kauemmalle pysäkille.

Istumatyötä tekevän on terveyssyistä hyvä pitää työpäivän aikana taukoja riittävän usein, sillä tutkimusten mukaan elimistön tärkeät toiminnot pysyvät optimaalisesti käynnissä ihmisen liikkuessa jossakin määrin 30 minuutin välein. Ottamalla tavaksi työpäivien aikana lyhyet venyttelyhetket, seisaaltaan vietettävät kahvitauot ja lyhyet lounaskävelyt ruokailun jälkeen hyötyliikunnan määrää voidaan nostaa vuositasolla merkittävästi. Lisäksi sähköpöytä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden viettää osa työpäivästä jaloilla seisten istumisen sijaan.

Hyötyliikunta edistää kokonaisvaltaista terveyttä

Hyötyliikunnan tarjoamat terveyshyödyt ovat monipuoliset. Kehon saadessa sille hyödyllistä liikuntaa veri alkaa kiertää paremmin ja lihakset virkistyvät, minkä lisäksi kevyen liikkumisen jälkeen tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky sekä sitä myötä työteho paranevat. Yleinen harhaluulo on, että raskasta treeniä harrastava ei tarvitsisi treeninsä tueksi hyötyliikuntaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä hyötyliikunnasta on kiistattomia hyötyjä aivan jokaiselle. Raskaasti treenaavalle on tärkeää päästä palautumaan kunnolla treeneistään, mikä onnistuu mainiosti kehon maitohapot liikkeelle laittavan hyötyliikunnan avulla. 

Hyötyliikunta myös parantaa energiankulutusta sitä mukaa, kun päivittäinen aktiivisuus lisääntyy. Muita hyötyliikunnan etuja ovat muun muassa sairastumisen riskin pieneneminen ja sairauksien oireiden helpottuminen. Hyötyliikunnan on todettu vähentävän esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen, osteoporoosin ja sepelvaltimosairauksien etenemistä. Lisäksi hyötyliikunnan lisääminen arkeen voi monien muiden terveyshyötyjen ohella myös helpottaa ahdistuksen ja masennuksen oireita.

Ihanteellisinta terveyden kannalta olisi sekä harjoittaa päivittäistä hyötyliikuntaa että harrastaa muuta liikuntaa kolmesta neljään kertaa viikossa. Lisäämällä erilaisia lihaskunnon, kehonhallinnan ja kestävyyden harjoituksia aktiiviseen arkeen terveyshyödyt voi nimittäin tuplata. Suositusten mukaan reipasta liikuntaa olisi hyvä harrastaa viikossa vähintään kaksi ja puoli tuntia, ja tähän lukeutuvat myös reippaammat hyötyliikunnan muodot, kuten siivoaminen, lumityöt, ruohonleikkuu ja portaiden kävely. Kuitenkin kevyemmästäkin hyötyliikunnasta on suurta hyötyä.

Treenikello tai -mittari aktiivisuuden tsempparina

Vaikka teknologian kehittyminen onkin saanut yhä useamman meistä passivoitumaan arkisen hyötyliikunnan suhteen, on se samalla tuonut mukanaan innovaatioita, joista on suurta hyötyä liikunnan ja arjen aktiivisuuden lisäämisessä. Treenikellot ja -mittarit ovat nimittäin mainioita aktiivisuuden seurannan apuvälineitä. Askelmäärän seuraaminen ja henkilökohtaisen askeltavoitteen vähittäinen kasvattaminen voi todella olla monelle avain aktiivisempaan arkeen!

Pukeudu arkeen hyötyliikuntaa silmällä pitäen

Oikeanlaisilla varusteilla on oma tärkeä tehtävänsä varsinaisten liikuntalajien harrastamisen lisäksi useissa hyötyliikunnan muodoissakin. Kotiaskareet tuntuvat mukavammilta pukeutumalla työpäivän päätteeksi t-paitaan tai collegepaitaan sekä collegehousuihin. Ulos suunnatessa puolestaan esimerkiksi kävelylenkit koiran kanssa tai kesän ja talven pihatyöt sujuvat huomattavasti miellyttävämmin säänmukaisissa ulkoiluvaatteissa. Täydentämällä ulkoiluasua vuodenaikaan ja käyttötarkoitukseen sopivilla kengillä varmistut jaksavasi pidempään jalkojesi päällä!

Lue myös:

• Sähköpyörän valinta – miten valitset sopivimman sähköpyörän?
• Näin valitset kävelykengät
• Työsuhdepyöräilyyn liittyvät kysymykset ja vastaukset