Sivun kuvat ovat viitteellisiä
Onko pyöräilyssä promillerajaa?
Pyöräilystä puhuttaessa keskusteluissa nousee monesti esiin erilaiset pyöräilyyn liittyvät turvallisuusasiat. Pyöräilyn turvallisuutta edistäviä seikkoja ovat ensinnäkin polkupyörän asianmukainen hallinta sekä pyöräilyä koskevien liikennesääntöjen tunteminen ja noudattaminen. Myös ennakoiva ajotapa on pyöräilyn turvallisuutta merkittävästi lisäävä osatekijä – pyöräillessä onkin aina tärkeää noudattaa riittävää varovaisuutta suhteessa muihin tiellä liikkujiin mahdollisten ennalta arvaamattomien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Turvallisuusseikoista tärkeimpiin lukeutuu tietysti myös kunnollisen pyöräilykypärän käyttö, joka sekin lasketaan osaksi ennakoivaa ajotapaa. Pyöräilykypärää käyttämällä pyöräilijä on varustautunut mitä parhaimmin vaaratilanteita varten, ja kypärä on tehokkain tapa minimoida pyöräilyyn liittyvät loukkaantumisen riskit.
Pyöräilyssä paremman turvallisuuden sekä itse pyöräilijälle että muille ajoreiteillä liikkuville takaa luonnollisesti myös se, ettei pyörän selkään nousta koskaan päihtyneenä. Päihtyneenä pyöräileminen nostaa merkittävästi onnettomuusriskiä, sillä päihtyneenä pyöräilevän kuljettajan huomiokyky kaventuu huomattavasti. Tämän seurauksena sekä pyörän hallinta että tarkkaavaisuus ympäristön suhteen heikentyvät, mikä edesauttaa erilaisten vaaratilanteiden syntymistä. Pyöräillen illanviettoon lähtevän mieltä voi askarruttaa, kuuluuko pyöräily promillerajalla säädetyn ajoneuvoilla ajamista koskevan lain piiriin. Suomen lakiin ei ole toistaiseksi säädetty pyöräilyä koskevaa promillerajaa, mutta siitä on tehty lakiesitys.
Päihtyneenä pyöräillessä voi syyllistyä liikennejuopumukseen
Suomessa pyöräily tai sähköpotkulaudan käyttö päihtyneenä ei ole suoraan laissa kiellettyä – ainakaan toistaiseksi. Tämän vuoksi pyöräilylle ja sähköpotkulaudan käytölle ei ole myöskään säädetty minkäänlaista promillerajaa, jota polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla ajavan tulisi ajoneuvoaan käyttäessään noudattaa. Näillä ajoneuvoilla päihtyneenä ajaessa voi kuitenkin tästä huolimatta syyllistyä liikennejuopumukseen moottorittomalla ajoneuvolla. Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kansanomaisesti ilmaistuna tankojuoppous, on rikos siinä tapauksessa, että pyöräilijä tai sähköpotkulaudan käyttäjä aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.
Mitä päihtyneenä pyöräilemisestä voi seurata?
Liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla koskevassa lainsäädännössä vaarantamismomentti voi täyttyä esimerkiksi jo siinä tapauksessa, että pyöräilijä törmää tiellä liikkuvaan jalankulkijaan. Käytännössä katsoen poliisi voi myös puuttua asiaan sellaisissa tilanteissa, joissa havaitsee pyöräilijän olevan niin päihtynyt, ettei tämä joko pysy pyörällä pystyssä tai on selkeästi vaaraksi muulle liikenteelle.
Mitä muita ikäviä seuraamuksia päihtyneenä pyöräilemisestä voi sitten seurata? Onnettomuudet, loukkaantumiset ja vaaratilanteet eivät ole suinkaan ainoita mahdollisia ei-toivottuja seuraamuksia, jos pyörän selkään noustaan päihtyneenä. Moottorittoman ajoneuvon kuljettaja voidaan nimittäin rikoslain mukaan tuomita sakkoon tai vaihtoehtoisesti vankeuteen korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli hänen todetaan kuljettaneen ajoneuvoa alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. Edellytyksenä näille tuomioille on konkreettisen vaaran aiheuttaminen – tähän voi kuitenkin riittää jo esimerkiksi edellä mainittu jalankulkijaan törmääminen.
Pyöräily – promillerajan säätämistä koskeva lakiesitys
Kun kyseessä on pyöräily Suomessa, promillerajan suhteen ei siis ole tällä hetkessä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ministeriö on kuitenkin esittänyt otettavaksi käyttöön vuonna 2023 pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun 0,5 promillen promillerajan, joten tulevaisuudessa on mahdollista, että tällainen lainsäädäntö astuu voimaan. Vastaavanlainen tankojuopumusta ehkäisevä promilleraja on jo säädetty ja otettu käyttöön muutamissa muissa Euroopan maissa.
Suomessa asiasta tehty ensimmäinen lakiesitys koski kuitenkin pelkästään yhteiskäytössä olevia moottorittomia ajoneuvoja eli toisin sanoen vuokrakäytössä olevia polkupyöriä, sähköpyöriä ja sähköpotkulautoja. Lakiesityksen mukaan yksityiskäytössä oleviin pyöriin ja sähköpotkulautoihin ei siis olisi puututtu. Esitys sai kuitenkin vastustusta etenkin siitä syystä, että lain voimaan tulon katsottiin vähentävän halukkuutta yhteiskäytössä olevien ajoneuvojen käyttämiseen.
Tässä vuonna 2023 tehdyssä lakiesityksessä vaadittiin poliisille oikeutta sekä puhalluttaa moottorittomia ajoneuvoja käyttäviä tienkäyttäjiä että myös keskeyttää päihtyneenä pyöräily promillerajan 0,5 % alle jäävässäkin humalatilassa. Tällä hetkellä poliisilla ei ole oikeutta puhalluttaa polkupyörän tai sähköpotkulaudan käyttäjää. Mikäli tulevaisuudessa polkupyörien ja kevyen sähköajoneuvojen kuljettamiselle asetettaisiin promilleraja ja rangaistusuhka, se merkitsisi samalla muutoksia rikos- ja pakkokeinolakiin.
Vastuullinen pyöräilijä jättää päihtyneenä pyörän parkkiin
Polkupyörän selkään ei kannata koskaan nousta päihtyneenä, vaan sen sijaan on aina huomattavasti fiksumpaa jättää pyörä parkkiin ja liikkua määränpäähän kävellen, käyttää joukkoliikennettä, tilata taksi tai järjestää itselle jokin muu autokyyti. Päihtyneenä ollessa vaihtoehtoja pyöräilylle on siis monia. Vaikka promilleraja pyöräilyssä ei olekaan laissamme säädetty, vastuullinen pyöräilijä valitsee aina muun kulkuneuvon kuin pyörän tai liikkuu jalkaisin tilanteissa, joissa havaitsee olevansa päihtynyt. Näin toimimalla me kaikki pystymme sekä pitämään huolen omastamme ja muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta että edistämään kanssakulkijoiden luottamusta teillä liikkuvia pyöräilijöitä kohtaan.