Perusasiat hallitsemalla jo aloittelijakin voi kiinnittää huomiota sopivan matkavauhdin löytämiseen, ettei näännytä itseään heti alkuunsa, tai vastaavasti kokenut pyöräilijä voi kehittää ajoaan aina tehokkaampaan suuntaan. Hyvä perussääntö on se, että nopeuden on aina oltava sellainen, että polkupyörän hallitsee äkillisissä tilanteissa.

Pyöräilynopeus on monen tekijän summa

Pyöräilynopeuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Niin sanottuja ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa pyöräilyalusta ja -paikka, sääolosuhteet, polkupyörä ja matkan pituus. Sisäisinä tekijöinä voidaan ajatella itse pyöräilijän ominaisuuksia, kuten ajokokemusta ja lihasvoimaa.

Tasaisella, hyvin rullaavalla alustalla on helpompi päästä kovempiin keskinopeuksiin, kun taas epätasaisessa maastossa, jossa on ylä- ja alamäkiä ja vaihtelevaa pintaa, vauhti voi olla ajoittain hyvinkin hidas. Sääoloista esimerkiksi kova tuuli, kuumuus tai kylmyys voivat hidastaa matkantekoa huomattavastikin.

Lyhyitä spurtteja jaksaa painaa hurjalla vauhdilla, mutta mitä pidempi matka, sitä tasapainoisemmin on vauhtia jaettava, että jaksaa polkea pitkään. Ajokokemus tuo varmuutta sopivan vauhdin määrittämiseen oman jaksamisen mukaan, joten aloittelija tekee viisaasti lähtemällä maltilla liikkeelle.

Aloittelijan keskinopeus asettuu yleensä noin 15–25 kilometriin tunnissa riippuen omasta kuntotaustasta, mutta nollasta aloittavalla se voi jäädä alle 15 km/h. Maantiellä pidempää matkaa ajettaessa keskinopeus on yleensä noin 25–30 kilometriä tunnissa. Kaupunkiliikenteessä taas vastaavasti keskinopeudet ovat noin 10–20 kilometrissä tunnissa riippuen siitä, kuinka paljon on pysähtelyjä liikennevaloissa ja muuta liikennettä tai millainen keli sattuu olemaan. Oman keskinopeutesi lasket jakamalla pyöräilymatkasi pituuden ajalla, jonka käytät matkan polkemiseen. Tähän tosin vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi maasto ja sääolot, joten luotettavampaa tietoa keskinopeudesta saat ajotietokoneiden avulla.

Miten voit kasvattaa keskimääräistä pyöräilynopeuttasi?

Ilman muuta on selvää, että niin kestävyyskunnon kuin lihasvoiman kohottaminen vaikuttaa myös pyöräilynopeuteen. Mitä kestävämpi ja voimakkaampi olet, sitä nopeammin jaksat pyörittää kampia ja sitä nopeammin pyörä kulkee. On olemassa kuitenkin muitakin helppoja vinkkejä, joilla voit saada lisättyä keskivauhtiasi.

Ensinnäkin hyödynnä alamäet. Ne ovat mahdollisuutesi kuroa kiinni aikaa, jonka olet menettänyt ylämäissä rehkiessä. Tässä kohtaa aloittelijat yleensä eroavat kokeneemmista. Aloittelija voi jännittää alamäkiä ja jarrutella tai olla polkematta kokonaan, koska pelkää menettävänsä pyörän hallinnan. Kokeneempi pyöräilijä taas tietää, kuinka kovaa hän uskaltaa laskea ja silti hallita pyöränsä, joten hän voi päästellä menemään huomattavasti nopeampaa vauhtia.

Toisekseen pyöräile ryhmän kanssa. Porukassa ajaminen voi vaikuttaa keskinopeuteesi, koska ryhmähenki tuo lisäenergiaa pyöräilyyn kuin huomaamatta. Lisäksi voit saada peesaushyötyä eli muiden takana pyöräileminen vähentää tuulenvastusta ja kasvattaa nopeuttasi. Peesausavun sanotaan voivan vähentää rasitusta jopa 40 %.

Kiinnitä huomiota tehokkaaseen pyöritykseen

Pyörällä polkemisen taitoa moni saattaa pitää itsestään selvänä, mutta se on tekniikka, jota voi kehittää ja harjoitella halutessaan vaikuttaa pyöräilynopeuteen. Pyörityksellä tarkoitetaan polkemista jalat kiinni polkimissa niitä pyörittäen, jolloin liike on koko ajan tehokas. Pelkässä polkemisessa taas polkimia painetaan vain alaspäin. Tasainen pyöritys on pyöräilijän olennainen taito. Silloin pyöräilystä tulee tehokasta, taloudellista ja jalkojen lihaksisto rasittuu tasaisemmin. Pyörittämisestä päästäänkin seuraavaan tärkeään termiin eli kadenssiin.

Kadenssi tarkoittaa poljinnopeutta eli polkimien (kampiakselin) kierroslukua minuuttia kohden. Kuntourheilijan ihanteelliseksi kadenssiksi sanotaan noin 75–90 kierrosta minuutissa. Kierrosnopeutta voi mitata erilaisilla ajotietokoneilla, kuten Sigman malleilla. Mittarin avulla on helppo seurata pyöritysnopeutta ja opetella optimaalista kierrosnopeutta vaihtelemalla kadenssia. Jos ajaa liian alhaisella kadenssilla, pyöräilystä saattaa tulla ns. runnomista, jossa jalka painaa vain poljinta alaspäin pyörityksen sijaan, mikä rasittaa varsinkin pidemmässä ajossa tarpeettomasti.

Pyöritys onnistuu täysipainoisemmin vain lukkopolkimet ja lukkopolkimiin sopivat pyöräilykengät hankkimalla. Esimerkiksi Shimanolta löytyy hyviä vaihtoehtoja molemmista tuotteista. Idea on se, että kengät lukitaan ajon ajaksi polkimiin, jolloin voimansiirto jalasta pyörään tapahtuu optimaalisella tavalla. Tällä tavoin on helppo vaikuttaa omaan pyöräilynopeuteensa.

Lue myös:

• Pyöräilykypärän käyttö on pyöräilijän fiksuin valinta
• Maantiepyöräilyssä ajoasento on ratkaisevassa asemassa