Mitä tarkoittaa terveysliikunta?

Nimestä pystyy jo melko pitkälle päättelemään, mitä on terveysliikunta. Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkia fyysisiä aktiviteetteja, joilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Yleinen väärinkäsitys on kuitenkin yhdistää terveysliikunta raskaaseen fyysiseen harjoitteluun. Asian laita ei suinkaan ole tämä, sillä terveysliikunnassa kaikkein olennaisinta on kehon liike ja ihmisen fyysinen aktiivisuus. Tästä huolimatta terveysliikunnan rasitusaste voi vaihdella joskus runsaastikin liikkujien mieltymysten sekä kuntotason mukaan.

Terveysliikunnan käsite on laaja, sillä se sisältää käytännössä katsoen lähestulkoon kaikenlaisen liikkumisen sekä erilaiset passiivisuuden vähentämisen keinot. Terveysliikunnaksi voidaan katsoa kaikki sellainen liikunta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Toisin sanoen liikunnan on oltava säännöllistä, jatkuvaa ja kohtuullisesti kuormittavaa. Kohtuullisen kuormittavuuden tunnistaa siitä, että liikunnan aikana hengästyy jonkin verran, mutta pystyy siitä huolimatta puhumaan suorituksen aikana. Näin ollen rauhallista kävelyä ei lasketa terveysliikunnaksi, sillä sen rasitusaste ei yllä terveysliikunnan tasolle. Sykettä nostava, hengästyksen aikaansaava kävely puolestaan on terveysliikuntaa. Tästä huolimatta säännöllisesti toteutettuna kevyetkin kävelylenkit ovat terveydelle hyväksi, sillä niiden on todettu voivan alentaa esimerkiksi rasva- ja verensokeriarvoja, vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää niveliä ja lihaksia.

Mikä on sopiva määrä terveysliikuntaa?

Terveysliikunta on aina hyvä tapa aloittaa liikkuminen, jos liikunnan harrastaminen on ollut tauolla tai jos sitä ei ole tullut aiemmin harrastettua lainkaan. Terveysliikunnan voi aloittaa lähtemällä liikkeelle esimerkiksi kevyemmistä kävelylenkeistä tai rauhallisemmasta uinnista tai pyöräilystä siirtyen ajan myötä vähitellen kovatempoisempaan liikkumiseen. Vaikka liikunnan aloittaminen tuntuisi vaikealta, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että ajan myötä liikkuminen helpottuu ja suoritukset paranevat. Liikkumattomuudesta liikkumiseen siirtyminen merkitsee myös aina huomattavia positiivisia terveysvaikutuksia.

Terveysliikunnaksi lasketaan jo puoli tuntia kestävä päivittäinen aktiivisuus liikunnan parissa, kunhan sen aikana hengästyy kohtalaisesti ja syke pääsee nousemaan. Mikäli 30 minuutin yhtäjaksoinen liikkuminen tuntuu aluksi työläältä, tämän päivittäisen määrän voi jakaa jopa kolmeen eri pätkään liikkumalla kymmenen minuuttia kerrallaan. Ratkaisevaa on liikkumisen säännöllisyys, jonka avulla keho pääsee totuttautumaan liikuntalajiin. Koska liikunnan myönteiset vaikutukset ovat tyypillisesti lyhytkestoisia, liikunnasta ei saa riittäviä terveyshyötyjä pelkästään satunnaisesti suoritettuna. Eri liikuntalajien lisäksi terveysliikunnaksi lasketaan myös muut fyysiset ponnistukset, joita voi sisältyä esimerkiksi fyysiseen työhön tai kehoa kuormittaviin harrastuksiin.

Suositeltava terveysliikunnan määrä täyttyy suorituksista, joiden parissa energiaa kuluu yhden viikon aikana noin 1 000 kilokaloria. Tämä energiankulutus saavutetaan keskimäärin harrastamalla joko kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa noin puolen tunnin ajan viidestä seitsemään päivään viikossa tai kuormittavaa liikuntaa, kuten hölkkää, 20–60 minuutin ajan kolme kertaa viikossa.

Miten terveysliikunta ja kuntoliikunta eroavat toisistaan?

Yleisesti esitetty kysymys on se, miten terveysliikunta eroaa kuntoliikunnasta. Myös kuntoliikunta tarjoaa terveysliikunnan tavoin terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, mutta sen pääasiallisena tavoitteena on kuitenkin hyvän kunnon tavoittelu tai sen säilyttäminen. Terveysliikunnassa puolestaan painopiste on paremman terveyden tavoittelussa tai säilyttämisessä. Lisäksi kuntoliikunnan tavoitteisiin pääseminen edellyttää riittävän korkeaa tehoa, kun taas terveysliikunnassa erityisen tärkeää on liikkumisen määrä, jota voidaan mitata minuutteina, askeleina tai poltettuina kaloreina. Terveysliikuntaa voidaan luonnehtia reippaaksi liikunnaksi, kuntoliikuntaa puolestaan kehoa rasittavaksi liikunnaksi.

Kunto- ja terveysliikunnan ohella myös arkiliikunta ja hyötyliikunta ovat yleisiä liikuntamuotoja. Näillä kahdella tarkoitetaan hyvin pitkälle samanlaista liikkumista, sillä kummankin tavoitteena on lisätä arkiaskareiden ohessa saatavan liikunnan määrää. Arki- ja hyötyliikuntaan lasketaan esimerkiksi erilaiset kotityöt, kuten siivous, ruohonleikkuu ja lumityöt, kävely tai polkupyörän käyttäminen auton sijaan sekä portaiden käyttäminen hissin sijasta.

Nauti terveysliikunnasta toimivien varusteiden avulla

Kuten muidenkin liikuntamuotojen, myös terveysliikunnan pariin kannattaa suunnata hankkimalla heti alkuun laadukkaat ja toimivat varusteet. Kävelylenkeille on aina tärkeää pukeutua säänmukaisiin ulkoiluvaatteisiin, kun taas pyörälenkit sujuvat miellyttävästi asianmukaisissa pyöräilyvaatteissa – turvallisuutta merkittävästi parantavaa pyöräilykypärää unohtamatta. Uinti puolestaan on mukava aloittaa uudessa ja hyvin istuvassa uima-asussa. Kunnolliset varusteet edesauttavat liikuntaharrastuksen parissa jatkamista ja kannustavat entistä parempiin suorituksiin.

Lue myös:

• Uiminen pitää kehon ja mielen virkeänä
• Kuntosaliohjelma aloittelijalle 3 kertaa viikossa
• Juoksu vs pyöräily – kumpi laji kannattaa valita?